Kotoani herään ja viereeni katson
Sua ei näy, mä sängyltä lakoon
huudan apua, vaikkei kukaan kuule
naapuri huutoani jatkoiksi luulee
Mulla on niin kamalan kylmä ilman sua
Kun et enää lämpöäsi mulle tuo
Jumalalta pyydän hei auta mua
Ehkä eka rukous sut mulle takas tuo
Huudan kylmissäni rakkaani perään:
Missä sä oot, ketkä on sut kidnapanneet?
En usko sun vain lähteneen
tahallas päältäin kadonneen
Mulla on niin kivinen tie ilman sua
Kun et pehmeää laskua mulle suo
Sinä vierelläin makasit Vaasankadulla
Sanoit, haluan lämmittää ainoastaan sinua
-
Aina sulle länkytin ja läikytin
Sinä pyyhit tahrat, jopa tärpätin
Sun sylissä oli aina lämmin
Et välittänyt, vaikka kaiken kämmin
Mulla on niin syvä vesi ilman sua
Kun et enää kuivana pidä mua
Eilen minä urpo sinut johonkin unohdin
Ehkä vauhtipäissäni Tenkan vessaan jätin
Käyn tänään kysymässä, missä rakkaani on
Kalju näyttää narikkaa - se on takiton Olen varma, tuo kalju kyrpä takkini vei,
sanon kaljulle, ”tää ei käy, ei ei”
Laitan Kaijan lapulle
Koht on mun vuoro
Laulaa sut takas
Kaija ja mä,
meidän kuoro
kylmä ilman sua, tiskijukka spiikkaa
just ennen kuin melkein spiidaan
Mulla on niin iso ikävä sua
Sade kylmä sisälleni hakkaa
Kun et enää lämpöäsi mulle tuo
vastaantulijalta pyydän hei auta mua
Istun tässä ja tuijotan kaljua
Niin pitkään et se murtuu
Vedän niin monta Kaijan laulua
Kunnes takki ilmaantuu
Ei auta itku markkinoilla
Kun tulee pilkku
Silti kotiovella
Mulla tulee itku
Se kalju kyrpä ystäväin ja haarniskain vei, sanon rakkaalleni ’ikuisesti hei hei’